Olen Musti 10 v. Asun maatilalla pienessä pohjoiskarjalaisessa Sivakan kylässä. Meillä on pihassa iso koirankoppi, jossa sattuu ja tapahtuu.  Minäkin aloin "haukkumaan" omaa blogia. Voit lukea täältä arkisista edesottamuksistani kotikulmilla ja joskus vähän muuallakin.

Koirannappularahastoani voit kartuttaa pienellä summalla tilille FI40 3939 0057 0842 95 /Yläpihan tila. Rruff, wwuffhh!. Märkä pusu jo ennakkoon! P.S. Vaikka Musti raksutteleekin nykyään nappuloitaan koirien Taivaassa, lahjoitukset koirulin emännän maisemanhoitohankkeeseen ovat edelleen kaivattuja. Ja tällä hetkellä asia on entistä ajankohtaisempi, sillä eMustin emännän harras toive siitä, että kylän kulttuurimaisemia ei metsitettäisi, ei ole juurikaan edistynyt. 

Musti-ressu kuoli lyhyen sairauden murtamana 11-vuotissyntymäpäivänään 13.4.2018. Meillä on valtava ikävä. Mustin koko tarina on nyt kirjoitettu tähän blogiin. Mustista jäi paljon kuvia ja pari videonpätkää muistoksi. 

Se kolli siirtyi taivaalliseen naukukuoroon uudenvuodenaattona 31.12.2018 pitkällisen sairauden uuvuttamana. Katti lepää nyt Mustin ja Jenni-koiran vieressä pihapihlajan alla.. Mustin ja sen kollin koko tarina julkaistiin marraskuussa 2021 Mustin Päiväkirjasta nimisessä värikuvitetussa, 200-sivuisessa kirjassa, jota voit tilata kotiisi tästä blogista löytyvällä tilauslomakkeella. Hersyttäviä lukuhetkiä! 

1.1 2021 tapahtui Mustin kotitilalla tapahtui sellainen kumma, että kissa Harmitus muutti taloon. Katti on kotoisin Kesälahdelta asti. Emännän Facebook-kaveri lahjoitti perinnetilalle perinteisenvärisen  harmaa-valkoisen maatiaistyttökissanpennun. Saa nähdä, alkaako se kattikin maukua päiväkirjaa.... 

Seuraathan blogin uutisosiota, sitä päivitetään silloin tällöin Mustin perinnepihan kuulumisilla.