Meidän uudessa koirankopissa on tänä talvena ollut vähemmän vieraita kuin viime vuonna. Niinpä emännän leipomuksista riittää minullekin. Eihän sitä koskaan tiedä, jos kävijöitä tulisi tällä kertaa enemmän. Paha, jos pullat loppuisivat kesken!
Edellissunnuntaina emäntä leipoi ison bostonkakun. Oli muutamia vieraitakin, mutta pulla ei käynytkään kaupaksi. Emännät sitä aikansa kahvin kanssa maistelivat. Sitten se unohtui kuistin pöydälle.
Siivotessaan kuistia, emäntä äkkäsi vanhettumassa olevan leivonnaisen. Hän paloitteli sen ja heitti ulos pikkulinnuille joulutervehdykseksi. Minä haistoin pullan ja aloin popsimaan sitä parempiin kuonoihin.
En aivan kaikkea jaksanut syödä kerralla. Iltasella oli tällä koirulilla masu täynnä!
