Juhannuskokko

30.06.2017 10:29

Noilla ihmisillä on omituinen tapa polttaa isoja rovioita aina silloin tällöin. Niistä tulee paha katku, ne ovat kuumia ja tuli häikäisee silmiä. Mikähän niidenkin tarkoitus on? Me tavan tassuttelijat olemme eläneet vuosimiljoonia ilman tuollaisia.

Tässä juhannuksen alla kävi meikäkoiralla flaksi ja löysin jo mätänemistilassa olevan jäniksenraadon. Tästäpä sitä riittää syötävää pahan päivän varalle, vaikkakin lemu ei ollut enää houkuttelevimmasta päästä. Toin aarteen kotiportille.

Emäntä lähti ajelemaan ja minä sain tulla kyytiin. Emäntä ryhtyi yökkäämään, että miten minä löyhkään noin hirveältä. Olin tietenkin hieman märkä ja haiskahdin aarteeltani.

Illalla lähdin jotain asiaa tutkimaan ja emäntä kantoikin aarteeni heinähangolla risujen päälle juhannuskokkoon! Yritin tavoittaa saalistani risukasan päältä, mutten yltänyt. Hetikohta kokko sytytettiinkin palamaan. Autoja ajoi kylätiellä kokkoa katsomassa.

Seuraavana päivänä rovio oli sammunut ja jäähtynyt. Kävin etsimässä emännän grillaaman jänissaaliini juhannuskokon tuhkista talteen. Ilmestyin sisään tietenkin hieman tuhkaisena. Emäntä säikähti, että missä minä nyt olen rypenyt, koska olin kirsusta hännänpäähän yltäpäältä tuhkassa ja noessa.

Minä söin paistista parhaat palat ja piilotin loput kukkapenkkiin hätäpäivän varaksi. Ja se kolli nuoli tähteet...