Kirkonkyläseikkailu

On nuo kaksijalkaiset sitten merkillistä porukkaa! Kun ne haalivat noita kaikenmaailman villapaitoja ja toppatakkeja. Mikseivät ne kasvata paksua turkkia talveksi kuten me koirakansalaiset?

Emäntä oli kullut jostain, että kylmät säät jatkuvat kesäkuulle asti. Hän päätti, että pitää osta jostain lisää lämpimiä vaatteita. Kaikki täkäläiset kaupat olivat myyneet talvivaatteensa loppuun. Postimyynnistä löytyi vielä ja alennushinnalla. Emäntä teki suuren tilauksen, kun sai edullisesti. Tuleehan niitä talvia jatkossakin!

Muutaman päivän kuluttua tuli ilmoitus paketin saapumisesta kirkonkylän matkahuoltoon. Emäntä sonnustautui sitä noutamaan. Hänellä oli jokin pilke silmäkulmassa. Pääsenköhän minäkin mukaan? Hyppäsin avoimesta koirankuljettimen (auton) ovesta sisään ja jäin odottamaan, huolitaanko minut mukaan.

Emäntä kömpi kyytiin ja niin sitä lähdettiin ajamaan. Aurinko paistoi todella kirkkaasti ja lämpimästi. En ollut ollut kyydissä kotvaan aikaan. Minua kovasti läähätytti, kun olin niin innoissani yllättävästä reissusta.

Saavuimme kirkonkylälle. Minulle oli laitettu valjaat. Emäntä napsautti talutushihnan valjaisiini kiinni. Sitten lähdimme tutkimaan paikkoja. Liikepaikassa oli tosi paljaon mielenkiintoisia jälkiä tutkittavaksi. Kiersimme pitkin kirkonkylää ja emäntää alkoi jo kyllästyttää.

Kiersimme takaisin parkkipaikalle ja menimme sisään Seiska-nimiseen ravintolaan, jossa toimii myös Matkahuolto. Sinne saavat koiratkin mennä. Olen käynyt siellä ennenkin. Emäntä kuittasi paketin. Sitten menimme paketin kanssa ulos. Minä hyppäsin koirankuljettimeen ja emäntä laittoi vaatepaketin takakonttiin.

Emäntä kävi vielä ostamassa kahvia tarjouksesta uudessa koirankopissamme sijaitsevaan kahvilaan. Sitten oli kotimatka edessä. Emännät ihastelivat ja sovittivat uusia lämpimiä villavaatteitaan loppupäivän.