Kummittelua

25.10.2016 11:14

Emäntä puuhaa jälleen jotain salaperäistä, josta tällainen tavan peruskoiruli ei aina ota selvää. Minut laskettiin aamulla liekassa pihalle normaaliin tapaan. Kuulostelin ja haistelin ympäristöä. Aikani kartoitettua tilannetta, hyppäsin kuistin penkille pötkölle. Syysilmat alkavat olla sen verran viileitä, että on mukavampi olla ylempänä. Tietenkin tähystysmahdollisuudet ovat myös paremmat.

Niin juuri! Tähystysmahdollisuudet. Kotvan aikaa huilittuani kuistin keittiönpuoleiselta seinustalta alkoi kuulua jotain omituista rapinaa. Nostin kuononi katsoakseni onko mitään erikoista. Tältä koirulilta kun ei jää pieninkään risahdus havaitsematta!

Kuistin ikkunasta katseli sisälle omituisennäköinen ilmestys. Samalla kuului kummallista hihitystä. En ole kyllä moista havainnut koko yhdeksänä koiranvuotenani. Koordinoin havaintokohteen aivan oikein kuistin taakse ja päätin mennä tutkimaan ilmiötä tarkemmin.

Lähestyessäni kummallisennäköistä kohdetta, kuului edelleen omituista kikatusta. Menin rohkeasti päin ja haistelin tarkasti pitkän hameenhelman, joka tuoksui vieraalle. Sekä kengät, niissäkin oli jotain salaperäistä. Erikoinen näky ja vieraat hajut, joukossa jotain tuttua. Perusteellisen haistelutyön lopputuloksena analysoin kummajaisen emännäkseni!

Emäntähän se siinä kikatteli. Hän on touhunnut jotain kekrijuttua. Niittaillut papereita seinille ja puhunut jostain Halloweenista. Hetken kuluttua menimme sisälle. Emäntä hihitteli edelleen istahtaessaan keinutuoliin. Nuuskin vielä toistamiseen emäntäni oikein kunnolla ja tarkistin, että se on varmasti hän!