Orava!

Emäntä harrastaa muitten harrastusten lisäksi lintujen talviruokintaa. (Koskahan hän tekisi oikeata työtä? Esimerkiksi jahtaisi myyriä tai jäniksiä, että saisimme pötyä kuppiin? Kysynpähän vaan!) Lintulaudoilla käy monenlaista siivekästä: hömötiaisia, sinitiaisia, talitiaisia, punatulkkuja, urpiaisia. Kävipä kerran harmaatikkakin. Se on kuulemma rari eli harvinaisuus.

Närhiparvi vierailee säännöllisesti. Ne ovat sellaisia suuria lintuja, jotka ajavat pikkulinnut tiehensä ja tyhjentävät emännän lintulaudat. Emäntä ei oikiein pidä niistä. Linnunsiemenet ovat kalliita ja närhet syövät paljon. Lisäksi ne syksyllä kaivavat emännän perunat pellosta. Sitten ne lentävät omenapuihin ja varastavat emännän kasvattamat omenat.

Minä en ole lintukoira. Rruff! Antaa noiden siipiveikkojen lennellä vaan. Eihän niillä edes maha täyty. Ja melko piikikästä syötävää kun niillä on ne sulat. Nappasin kerran sellaisen siivekkään ja jouduin sylkemään sulkia ja höyheniä tovin. Eipä tuo ollut kovin kummoisen makuinenkaan.

Tänä aamuna emäntä hermostui. Lintulaudalla oli vieraillut orava! Oravat ovat mielenkiintoisia otuksia. Ne juoksevat vikkelään, hyppivät ja loikkivat, melkein lentävät. Minä tykkään niitä jahdata - ja se kolli. Emäntä ei pidä lainkaan oravista, vaikka ne ovat pörröisiä ja mielenkiintoisia.

Kesäisin meillä on paljon pääskysiä. Ne ovat maaseudun lintuja, jotka tarvitsevat peltoympäristöä pesiäkseen. Pääskysten eräs pahimpia vihollisia ovat oravat. Ne kun kiipeävät ja pomppivat rakennusten seiniä pitkin ja hävittävät pääskysten munat ja poikaset. Jos tällaista pääsee käymään, pääskyset muuttavat pois, eivätkä tule enää pesimään. Pääskyset ovat kovasti harvinaistumassa.

Senkään takia emäntä ei pidä peltojen metsityksestä. Kun pellot muutetaan kuusimetsäksi, oravat lisääntyvät ja hävittävät pääskysten pesät. Oravat tulevat pitkänkin matkan takaa. Pääskyt eivät myöskään viihdy metsässä, vaan tarvitsevat avointa ympäristöä, missä lennellä. Pääskyt ovat hyödyllisiä, kun ne hävittävät hyttysiä ja kaikenmaailman tuhohyönteisiä.

Maaseutuympäristö muuttuu emännän mielestä synkännäköiseksi kun joka paikka kasvaa monikymmenmetristä kuusimetsää. Ennen pellot olivat avoimia. Niissä kasvatettiin heinää karjalle. Ne ovat tosi vanhoja peltoja, monta sataa vuotta! Muissa kylissä sellaisia peltoja ei saa metsittää ja niiden hoidosta maksetaan korvaus. Ne ovat kuulemma arvokkaita perinnemaisemia.