Otetaan iisisti!

Viime viikkoisen apurahahaku-urakan jälkeen emäntä ei koskenut tietokoneeseen viikkoon. Hyvä juttu! Minä ulkoilutan emäntää kylänraittia pitkin. Ulkoilukaveri moittii pilvisiä kelejä. Silloin kun hän istui "kuono"  kiinni tietokoneessa, oli oikein mukavia aurinkoisia ilmoja.

Emäntä pitää kesäisin kahvilaa uudessa koirankopissa. Hän sanoo, että hänelle tulee stressi, jos hän tekee silloin muutakin. Emäntä on tehnyt hankintoja ja valmisteluja ensi kesää varten. Hän osti sellaisen raksuttavan vempeleen. Se lyö puolen tunnin välein sellaisella metallisella äänellä. Minä säpsähdin, että mikäs se tuo on. Se on kuulemma seinäkello.

Emäntä tykkää kaikesta perinteisestä. Hänelle ei kelvannut halvempi, paristokäyttöinen kello. Piti hankkia oikein vieterivetoinen. Minä en mitään metalliäänisiä lonksuttajia tarvitse. Minulla on tarkka sisäinen kello ja se riittää minulle vallan mainiosti!

Eilen emännälle tuli postissa joku saapumisilmoitus. Hän oli lähetellyt sähköpostia jonnekin pohjanmaalaiselle liikennemerkkifirmalle. Tilaus oli toimitettu kirkonkylän postitoimistoon ja emäntä oli niin täpinöissään, että hänen piti lähteä paikalla lähetystä noutamaan.

Melko nopeasti emäntä tulikin takaisin. Hän oli käynyt samalla ruokaostoksilla ja pankkiasioilla noutaessaan postilähetyksen. Emännällä oli tiukasti pahviin pakattu levy mukanaan. Hän leikkasi pakkauksen auki ja sieltä paljastui jokin ihmeellisen näköinen metallilevy.

Emäntä oli tästä levystä kovin otettu. Meikäkoira haistelemaan. Ei haise miltään tunnetulta syötävältä ja kylmältäkin tuo vaikuttaa. Emäntä laittoi levyn paraatipaikalle pirttiin. Hän sanoi, että levy pitää käydä kiinnittämässä tien varteen, että ihmiset osaavat tulla meille. Se kolli suhtautui levyyn tyynesti ja meni nukkumaan levyn viereen. Outoa!