Piti tässä aika raikkaita kelejä. Minä koiruli asioin ulkosalla tavallista nopeammin. Se kolli ei pistänyt kuonoaan pihalle moneen päivään. Kaunis auringonpaiste houkutteli emännän lähtemään lenkille. Minä tietenkin etunenässä.
Meidän lähellä on matkapuhelinmasto. Kulkumme suuntautui tällä kertaa sinne. Pirteä sää kipristeli anturoissani, mutta se ei menoa haitannut. Nythän ollaan seikkailulla!
Maston metalliset haarukset pitivät pakkasessa niin kovaa vorinaa, että vallan säpsähdin. Kartoitin nopeasti äänenlähteen ja kulkumme jatkui.
Aurattu tienosuus päättyi. Oli aika kääntyä takaisin. Emäntä ihaili hakkuaukolta avautuvaa auringonlaskua. Alue on ollut peltona mutta sittemmin metsitetty. Emäntä harmitteli, kun kamera hyytyi pakkasessa eikä saanut kuvattua.
Nuuskin vielä jälkiä ja sitten tassuttelimme kotiin. Arvaa, rakas päiväkirjani, kumpi meistä oli ensin sisällä? Minä! Lokoisa sisäelämä haittaa meikäläisen talvenkestävyyttä.
