Emäntä vinkkasi minulle, jotta alahan haukkua kuulumisia, fanisi odottavat. Minulle koirakohtaisesti ei kuulu sen kummempaa. Kosteita kelejä on pitänyt, joten oleilen sisäkoirana. (Minä omaan erikoiskarvoituksen, enkä tykkää että asuni kastuu.) On se kumma, se katti. Se juoksee koko ajan sisään ja ulos, monta kertaa päivässä. Eikä sitä näy vesisade haittaavan pätkääkään. On hänelläkin jonkinlainen karvoitus, muttei niin paksu kuin minulla. Ei tuollaisella kiiltokarvalla pärjää talvipakkasella. Silloin kolli muuttuukin sisäkatiksi, eikä uskalla hienoa kuonoaan ulos pistää!
Tänä aamuna oli taas se operaatio: keväällä ja syksyllä emäntä vaihtaa konerasvalta ja kemikaaleilta lemuavat vaatteet ylleen ja alkaa äheltämään jotain koirankuljettimen (lue: auton) ääressä. Hän kantoi neljä pyöreätä esinettä varastosta. Sitten hän nosti koirankuljetinta yksi kulma kerrallaan ylöspäin. Sitten hän väänsi ja väänsi ja ähelsi. Mutisi jotain autokorjaamosta, että olivat ruuvanneet liian tiukalle. Lopulta emäntä sai vaihdettua pyöreät kapistukset koirankuljettimeen. Outoa touhua! En minä ainakaan vaihda kesätassujani talvitassuiksi...