Wwuff, wwuff! Minä haukahdin nyt emännälle siihen malliin, jotta alahan kirjata seikkailujani tai fanittajani hermostuvat lopullisesti! Emäntä on koko päivän niittänyt jollain ihme pelillä, joka pörisee kovaa ja katkuaa. Eilen hän maalasi jotain kylttejä, että ihmiset osaisivat tulla paremmin meille. Varmaan siihen uuteen koirankoppiin, luulen mä.
Ettei tämä muuttuisi kokonaan emännän päiväkirjaksi, niin nyt on minun vuoroni. Meidän pihakoivun pöntössä asuu kirjosieppoperhe. Vanhemmat kantavat ruokaa alati nälkäiselle jälkikasvulle. Noh, mitäs minä piittaan tuollaisista rääpäleistä! Saman puun yläoksastolla pesii rastaspariskunta. Penskat lähtevät liikenteeseen melkein heti kuoriuduttuaan.
Minä tietenkin äkkäsin nämä kovaääniset naapurit ja lähestyin kohdetta tutkimusmielessä. Voi mikä räksytys alkoi! Minun herkät koirankorvani menivät melkein lukkoon, kun koko rastasperhe alkoi elämöidä ja ajaa minua pois. Ne ruikkivat hienolle turkilleni jotain kaameaa mönjää. Emäntä yökkäili, kun tulin sottaisena sisälle. Tiedän, mutten ylety itse puhdistamaan selkäpuoltani. Ihmeellistä porukkaa nuo naapurit!
